Kasvun ajattelutapa on Stanfordin yliopiston tutkija Carol Dweckin kehittämä kuuluisa käsite. Tässä mallissa jaetaan suhtautuminen ympärillämme olevaan maailmaan kahteen erilaiseen ajattelutapaan tai asenteeseen: kasvun ajattelutapaan (Growth Mindset) sekä muuttumattomuuden ajattelutapaan (Fixed Mindset). Meissä kaikissa on näitä molempia. Karikatyyrien tarkoitus ei ole luokitella ihmisiä, mutta ne ovat hyödyllisiä varsinkin oman ajattelutavan tarkasteluun ja kasvun esteiden poistamiseen. Muiden arviointi on syytä jättää ammattilaisten tehtäväksi tai pienisieluisille ihmisille, joilla ei ole parempaa tekemistä. Kasvun ajattelutapa on osoittautunut varsin toimivaksi menestystekijäksi opiskelussa, urheilussa, ihmissuhteissa ja liiketoiminnan johtamisessa.
Kaksi erilaista tapaa nähdä ympäröivä maailma
Muuttumattomuuden ajattelutavassa ajatellaan, että ihmisellä joko on jokin ominaisuus tai sitä ei ole. Ominaisuus on luonteeltaan pysyvä ja vähän samanlaista kuin silmien väri. Esim. että joko olet matemaattisesti lahjakas tai et ole. Sama koskee urheilullista tai kielellistä lahjakkuutta, älykkyyttä jne. Esimerkiksi tiedotusvälineissä nähdään hyvin usein otsikoita, jotka korostavat tätä ajattelumallia. Jos joku on selvästi muita parempi, niin se on helppoa selittää lahjakkuutena, joka hänellä vain on. Tämä ajattelutapa johtaa tarpeeseen näyttää hyvältä. Enhän halua, että muut ajattelevat minun olevan lahjaton tai huono. Energiaa menee paljon omien heikkouksien peittelyyn.
Kasvun ajattelutavassa ymmärretään, että melkein mitä tahansa voi saavuttaa, jos on valmis tekemään töitä sen eteen. Aivot kehittyvät samalla tavalla kuin melkein mikä tahansa muukin lihas kehossa. Lahjakkuuksista on hyötyä, mutta erityiset lahjakkuudet eivät ole välttämättömiä edistymiselle. Puutteet lahjakkuudessa eivät rajoita elämää. Tällainen ajattelutapa johtaa tarpeeseen ja innostukseen etsiä omia rajojaan ja siten rikkaampaan elämään.
Suhtautuminen epäonnistumisiin
Muuttumattomassa ajattelutavassa epäonnistumiset ovat merkki pysyvästä huonoudesta ja siksi ne ovat erityisen haavoittavia. Epäonnistumisen pelko rajoittaa merkittävästi elämistä. Epäonnistuminen tuntuu niin pahalta, että mieli suojelee omaa minäkuvaa ulkoistamalla epäonnistumisen syyn. On iso tarve löytää ulkopuolinen syyllinen omaan epäonnistumiseen. Syy voi löytyä esim. toisista ihmisistä tai olosuhteista.
Kasvun ajattelutavassa epäonnistuminen ymmärretään olevan olennainen osa kasvua ja uuden oppimista. Epäonnistuminen ei aiheuta suurta tunnekuohua eikä satuta minäkuvaa. Epäonnistuminen tarkoittaa lähinnä sitä, että tarvitsee vielä lisää harjoitusta. Mielen ei tarvitse suojautua epäonnistumisilta, minkä vuoksi niitä on helpompi käsitellä rehellisesti ja oppia niistä. Epäonnistuminen on muuttunut identiteetistä (olen epäonnistuja) toiminnaksi (epäonnistuin).
Suhtautuminen haasteisiin ja yrittämiseen
Muuttumattomuuden ajattelumallissa haasteet herättävät negatiivisia tunteita, kuten pelkoa ja ahdistusta. Erityisesti epäonnistumisen riski johtaa tarpeeseen vältellä ja hankkiutua eroon haasteista. Toisaalta riittävän ison haasteen voi kokea jopa turvallisena, koska silloin ei enää tarvitse pelätä epäonnistumista. Jos kukaan ei odota minun onnistuvan, niin ei epäonnistuminen romuta omaa mainettani. Tämä ajattelumalli myös johtaa tarpeeseen piilotella yrittämistä. Pitää esittää, että minä jo osaan, koska yrittäminen paljastaisi osaamattomuuteni. Jos asiat eivät suju, on suuri taipumus luovuttaa ja jättää asiat kesken.
Kasvun ajattelutavassa rakastetaan ja jahdataan haasteita, koska tämän ajattelutavan omaava haluaa etsiä ja venyttää omia rajojaan. Haasteet innostavat, koska niissä onnistuminen ja edistyminen tuovat mielihyvää elämän rikastumisen ja kokemusmaailman laajenemisen seurauksena. Yhden tavoitteen saavuttaminen johtaa uusien tavoitteiden asettamiseen. Ja paljon voi myös saavuttaakin. Yrittäminen on luonnollista eikä yrittämistä tarvitse peitellä, koska osaaminen karttuu vasta runsaan yrittämisen seurauksena. Parhaansa yrittäminen on paras keino saavuttaa omat tavoitteensa. Vaikeina hetkinä parhaansa yrittämisen luonnollinen seuraus on periksiantamattomuus.
Menestynyt koripalloilija John Wooden on sanonut osuvasti: ”Success is peace of mind which is a direct result of self-satisfaction in knowing you did your best to become the best you are capable of becoming.”
Palautteen vastaanottaminen
Muuttumattomuuden ajattelumallissa palautteen ottaminen on erityisen vaikeaa. Rakentavan tai negatiivisen palautteen vastaanottaminen koetaan heikkouden paljastumisena. Mieli haluaa torjua palautteen, koska se osuu haavoittavasti omaan identiteettiin. Palautteen saaja kokee helposti, että palaute määrittelee minuutta eikä vain esim. yksittäistä suoritusta tietyssä hetkessä.
Kasvun ajattelutavassa halutaan saada paljon rakentavaa palautetta, jotta voi saada ideoita ja neuvoja, miten tulla vielä paremmaksi. Saatua palautetta voi mietiskellä ja käsitellä rauhassa. Jokaisen saamansa palautteen jälkeen ei tarvitse muuttaa omaa toimintaa, sillä ei ole tarvetta miellyttää kaikkia. Ja voi myös mielessään arvioida, millaisista motiiveista palaute on annettu. Valitettavasti jotkut antavat palautetta kateudesta tai painaakseen muita alas. Mutta rakentava ja eteenpäin vievä palaute otetaan suurella kiitollisuudella vastaan.
Toisten menestyminen ja vertailu
Muuttumattomuuden ajattelumallissa toisten menestyminen koetaan uhkaksi. Koska menestyjällä on paremmat ominaisuudet kuin itsellä, niin hänen rinnallaan minä näytän huonommalta ja epäonnistujalta. Tässä ajattelumallissa on taipumus jatkuvaan vertailuun muihin. Tämä vertailu on kuitenkin vääristynyttä, koska mieli ei halua myöntää, että joku toinen on vielä tässä hetkessä parempi kuin itse on.
Kasvun ajattelutavassa osataan iloita ja nauttia toisen menestymisestä. Toisten onnistuminen nähdään innostavana esimerkkinä siitä, että itsekin voi kehittyä ja saavuttaa haastavia tavoitteita. Tässä ajattelumallissa haluataan rinnalle menestyneitä tai viisaita henkilöitä, joista voi ottaa oppia.
Oman ajattelumallin tunnistaminen
Edelliset kuvaukset ovat karikatyyrejä. Kukaan ei omaa täysin kasvun ajattelutapaa tai muuttumatonta ajattelutapaa, vaan kyse on jatkumosta. On kuitenkin hyvä, jos tunnistaa itsestään joitakin osa-alueita, joissa korostuu jompikumpi ajattelumalli. Tunnistaminen itsessään on jo tärkeä askel eteenpäin, sillä ilman sitä ei oikeastaan ole eväitä muutokseen. Jos siis tunnistaa joitakin osa-alueita, joissa haluaa kasvaa ja omaksua kasvun ajattelutapaa, niin seuraavat askeleet auttamat eteenpäin tässä haasteellisessa mutta antoisassa matkassa.
1 askel: Muuttumattomuuden ajattelutavan omaksuminen
Ensimmäinen askel voi tuntu yllättävältä. Totta puhuen meissä kaikissa on muuttumattomuuden ajattelutapaa. Olemme kaikki sekoitus kasvun ja muuttumattomuuden ajattelutapoja, ja meidän on tunnustettava se. Sen myöntäminen ei ole häpeällistä. Se pikemminkin kuuluu ihmisyyteen. Mutta vaikka meidän onkin hyväksyttävä, että jotkut muuttumattomuuden ajattelutavat asuvat sisällämme, ei meidän tarvitse hyväksyä sitä, kuinka usein ne ilmestyvät ja kuinka paljon tuhoa ne saavat aikaiseksi.
2 askel: Tule tietoiseksi oman muuttumattoman ajattelutavan laukaisijoista
Milloin muuttumattomuuden ajattelutavan “persoona” ilmestyy elämääsi? Tapahtuuko se silloin, kun ajattelet jotain isoa tai uutta haastetta? Vai tapahtuuko se silloin, kun yrität jotain kovasti ja epäonnistut? Kuuletko silloin äänen, joka kehottaa lopettamaan, ettet turhautuisi ja näyttäisi epäonnistujalta? Miltä sinusta tuntuu, kun kohtaat henkilön, joka on sinua paljon parempi asiassa, josta olet ylpeä itsessäsi? Vihaatko häntä ainakin edes vähän? Tai miltä sinusta tuntuu, jos menetät työsi tai mokaat jotain isosti? Meillä kaikilla on näitä hetkiä, jolloin muuttumattomuuden ajattelutapa sanoo meille, että ”et ole se henkilö, joka ajattelit olevasi – etkä koskaan tulekaan olemaan”.
Mikä oli edellinen tilanne, joka laukaisi muuttumattomuuden ajattelutavan? Mitä tämä ajattelutapa sinulle kuiskasi ja mitä tunteita se sinussa herätti? Kun opit tuntemaan ajattelutapaasi ja ymmärrät tämän laukaisijat, niin älä tuomitse sitä. Ainoastaan tarkkaile sitä. Tämä ajattelutapa yrittää suojata sinua ja siksi sen tuomitseminen ei auta sinua eteenpäin. Vaikka sen tarkoitusperä onkin hyvä, niin sen keinot ovat jääneet hyvin rajallisiksi.
3 askel: Anna nimi muuttumattomuuden persoonallesi
Mieti hetken aikaa huolellisesti omaa muuttumattomuuden ajattelutavan persoonaasi. Haluaisitko nimetä hänet jonkun elämässäsi olevan henkilön mukaan? Tai jonkun elokuvissa tai kirjassa olleen henkilön mukaan? Tai annatko hänelle toisen nimesi – se on osa sinua, muttei kuitenkaan pääroolissa. Tai ehkä haluat antaa hänelle epämieluisan nimen muistuttamaan siitä, ettei hän ole se, joka sinä haluat olla.
4 askel: Kouluta muuttumattomuuden persoonaasi
Olet kiusallisen tietoinen muuttumattomuuden ajattelutavan persoonastasi ja tekijöistä, jotka laukaisevat hänen ilmestymisensä. Ymmärrät myös mitä hän sinulle aiheuttaa. Nyt hänellä on nimi. Mitä sitten? Kouluta häntä. Ota hänet mukaasi elämänpituiselle matkalle. Mitä enemmän tulet tietoiseksi muuttumattomuuden ajattelutavan laukaisijoista sitä paremmin voit tarkkailla tämän persoonasi ilmestymistä.
Kun olet astumassa ulos mukavuusvyöhykkeeltäsi voit olla valmiina tervehtimään pian ilmestyvää persoonaasi, joka kehottaa sinua pysähtymään. Voit kiittää tästä varoituksesta, mutta kertoa miksi olet astumassa ulos mukavuusvyöhykkeeltäsi ja pyydä häntä tulemaan mukaasi. Kun kohtaat takaiskun, on erinomaisen todennäköistä, että hän ilmestyy pian uudestaan. Älä tukahduta tai vaienna häntä. Anna hänen laulaa laulunsa ja tanssia tanssinsa. Kun hän vähän asettuu, voit kertoa hänelle, kuinka aiot ottaa opiksi takaiskuista ja mennä sen jälkeen eteenpäin. ”Kyllä, kyllä, on mahdollista, että en ole kovin hyvä tässä (vielä), mutta minulla on jo ajatus siitä, miten pääen tästä eteenpäin. Kokeilen sitä”.
5 askel: Opi ja aseta uusia tavoitteita
Nyt kun olet oppinut elämään muuttumattomuuden ajattelutavan persoonasi kanssa, voi elämässäsi alkaa aivan uusi vaihe. Jokainen päivä tarjoaa mahdollisuuden kasvaa. Muistuta itseäsi joka päivä sekä kasvun että muuttumattomuuden ajattelutavasta. Aseta uusia innostavia haasteita. Tulet kohtaamaan sekä takaiskuja että menestystä ja nyt voit iloita niistä kaikista. Koripallopelaaja Alex Rodriquez sanoi viisaasti: ”Voit mennä joko suuntaan tai toiseen”. Sinä saatat hyvin olla se joka päätät kumpaan suuntaan kuljet.
Monet tiivistelmät, kuten tämäkin, esittelee tätä mahtavaa löydöstä vain pintaraapaisun verran. Taustalla on kuitenkin kymmeniä vuosia kestänyt tutkimustyö ja merkittävä määrä tutkimustuloksia ja havaintoja. Kannustan jokaista aiheesta kiinnostunutta perehtymään aiheeseen syvemmin.
