Työn hedelmien näkeminen

Ihmisellä on voimakas tarve kokea työ mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Motivaatioteoriassa puhutaan työn tarkoituksesta. Nämä ovat aika suuria termejä ja niiden ongelmana onkin usein se, että ne vievät ajatukset helposti liian suureen mittaluokkaan. Ajatellaan, että työ on merkityksellistä, jos se liittyy ihmishenkien pelastamiseen tai globaalien ongelmien ratkomiseen. Kuitenkin siivoamme kotiamme ja pesemme autoamme, koska nautimme puhtaudesta ja järjestyksestä. Siivoaminen ja peseminen ovat siis mielekästä ja merkityksellistä työtä, jonka lopputulos tuottaa meille tyytyväisyyttä, vaikka näissä ei olekaan kyse maailmanluokan asioista.

Työn vaikutuksen näkeminen

Työn mielekkyys on sitä, että pystyy näkemään työn positiivisen vaikutuksen itselleen tai toisille. Siksi käytän termiä työn hedelmien näkeminen. Se ei vie ajatuksia etäisiin maailmanluokan kysymyksiin vaan pyrkii tuomaan työn vaikuttavuuden lähelle ja konkreettiseksi. Samanaikaisesti täytyy kuitenkin vielä todeta, että jos mieli täyttyy maailmanluokan murheista, niin se rajaa tehokkaasti pois työn tekemisestä saatavaa nautintoa.

Monissa palveluammateissa tämä osa-alue toimii hyvin. Esimerkiksi kampaaja, hammaslääkäri ja sairaanhoitaja näkevät oman työnsä tuloksen, tietävät ketä varten työtä tekevät sekä aika-ajoin näkevät myös, miten asiakkaat ilahtuvat heidän osaamisestaan ja hyvin suoritetusta työstä. Joskus asiakkailta voi tulla myös kriittistä palautetta, joka reflektoimisen kautta motivoi kehittämään omaa toimintaa.

Työn vaikutusten näkemisen vaikeus

Joissakin ammateissa työn hedelmien näkeminen voi olla selvästi vaikeampaa. Puhelinmyyjä ei useinkaan näe, ilahtuuko tai harmistuuko asiakas ostamastaan tuotteesta. Metalliosien hitsaaja ei näe, onko asiakas tyytyväinen lopputuotteeseen. Ohjelmoija voi koodata epäselvien määrittelyjen pohjalta ymmärtämättä, miten ohjelmaa tullaan käyttämään. Pitkät alihankintaketjut, toimintojen pirstaloituminen ja siiloutuminen sekä pitkälle viety erikoistuminen aiheuttavat haasteita työn hedelmien näkemiselle. Usein näihin on kuitenkin löydettävissä helpohkoja parannuskeinoja. Esimerkiksi puhelinmyyjää voi soittaa joillekin tilauksen tehneille ja kysyä palautetta. Motivoituminen edellyttää tietenkin sitä, että myytävä tuote on ostajalle mieluinen. Metalliosien hitsaaja voi kokea ammattiylpeyttä, kun kuulee tuoreista testituloksista, joissa kehutaan lopputuotteen korkeaa laatua. Myös ohjelmoija kokee työnsä mielenkiintoisemmaksi, kun hän ymmärtää kokonaisuuden ja pystyy näin tekemään kokonaisuuden kannalta parempia valintoja omassa työssään.

Toisissa ammateissa palautetta saa, mutta se on aina negatiivista. Esimerkiksi siivoaja saa tyypillisesti palautetta asiakkailta vain, jos jokin on huonosti. Tai reklamaatioiden käsittelijä ja pysäköinninvalvoja kohtaavat vain pettyneitä asiakkaita. Työmotivaatiota voi näissä tapauksessa laskea myös muut seikat, kuten yleinen arvostuksen puute. Mutta tarkastellaan asiaa nyt työn hedelmien näkemisen kannalta. Jos asiakkaalta ei yleisesti tule mitään palautetta, voi työnantaja antaa siivoajalle työn laatupisteiksi täyden kympin, reklamaation käsittelijälle on hyvä pyrkiä osoittamaan, miten paljon asiakastyytyväisyys parani, kun reklamaatio hoidettiin hyvin. Pysäköinninvalvojalle tulee näyttää positiivinen palaute siitä, että sääntöjä noudatetaan ja yhteiskunnassa säilyy järjestys.

Ymmärretään tarve nähdä oman työn vaikutus

Toisissa ammateissa on sisäänrakennettuna työn hedelmien näkeminen ja toisissa se on vähän enemmän piilossa. Ongelmatapauksiin on kuitenkin usein kohtalaisen helposti saatavilla parannuksia, kun ymmärretään ihmisyyteen kuuluva tarve nähdä oman työn hedelmiä. Vaikka täydellistä ratkaisua ei saisikaan, niin vaivaa näkemällä, sisäistä viestintää kehittämällä, palautetta kysymällä ja kommunikointia lisäämällä saadaan usein ainakin tyydyttävä ratkaisu. Työn hedelmien näkeminen lisää myös halukkuutta tehdä työ laadukkaasti parhaan kykynsä mukaan.