Tekemisen mielekkyyteen kuuluu kaikki se, mikä tekee työstä fiksumpaa, helpompaa, mukavampaa ja tehokkaampaa. Kyseessä on siis hyvin laaja kokonaisuus, johon on myös saatavilla runsaasti viisautta ja kokemusta. Motivaation kannalta jäsennän tekemisen mielekkyyden viiteen osa-alueeseen, jotka ovat päämäärät ja tavoitteet, vapaus toimia, tekemistä helpottavat asiat, sosiaalisuus sekä tekemiseen liittyvät arvot.
Päämäärätietoisuus kuuluu tekemisen perusteisiin ja mahdollistaa sen, että tekemiselle voidaan luoda joko ulkoisia tai sisäisiä tavoitteita. Strategiatyöskentelyyn panostetaan juuri siksi, että päämäärä ja tavoitteet saadaan selvemmiksi. Strategiatyöskentelyn keskeisin haaste onkin saada strategiasta samanaikaisesti sekä huippulaadukas että saada kaikki työntekijät sitoutumaan ja innostumaan siitä. Hyvän ja innostavan strategian laatimisen haasteellisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö siihen olisi imua myös työntekijöiden puolelta. Lopputulos voi olla kaikkia motivoiva, jos toiminta koetaan pitkäjänteiseksi ja tällöin sitoutuminen strategiaan kasvaa ajan myötä läpi organisaation.
Vapaus toimia antaa mahdollisuuden käyttää oma-aloitteisesti energiaa työhön parhaaksi katsomalla tavalla. Autonomia kuuluu ihmisen perustarpeisiin, joka lisää luottamuksen tunnetta ja työntekijän halukkuutta saavuttaa tietty päämäärä. Jo pienikin autonomian lisäys voi kasvattaa työmotivaatiota. Negatiiviseksi autonomia voi muodostua, jos vapautta on liikaa, työntekijä kokee tuen puutetta sekä jos työn päämäärä ja vastuut ovat epäselviä. Yleisin ongelma vaikuttaisi kuitenkin olevan mikromanageeraaminen, jossa esimies keskittyy enemmän siihen, miten asiat tulee tehdä kuin siihen, mitä asioita tulee tehdä. Mikromanageeraus vähentää autonomian tunnetta ja tukahduttaa tehokkaasti oma-aloitteisuuden, mikä johtaa työntekijöiden alisuoriutumiseen ja innottomuuteen.
Psykologinen turvallisuus on erityisesti asiantuntijatehtävissä aivan keskeinen tekijä vapauttamaan ideoita ja energiaa kehitystyöhön. Arvostavassa ja toisia kunnioittavassa ilmapiirissä ideoita ja ajatuksia voidaan pallotella ja kokeilla ilman pelkoa tyhmäksi tai huonoksi leimaantumisesta. Jos tiimissä ajaudutaan virheiden peittelyyn, kuluttaa se energiaa ja voi olla myrkyllistä kaikelle tekemiselle. Mitä enemmän on toleranssia epäonnistumiselle, sitä uskottavampaa on rohkaista yrittämään parastaan.
Tekemisen helpottaminen auttaa kohdentamaan aikaa ja energiaa tarpeellisiin asioihin. Toimivat sisäiset prosessit, hyvät työvälineet ja käyttäjäystävälliset ohjelmistot lisäävät hallinnan tunnetta ja vähentävät turhautumisen riskiä. Kunnolliset työtilat ja hyvä ergonomia auttavat myös keskittymistä sekä parantavat työtehokkuutta ja viihtyvyyttä. Tutkimuksen mukaan luonnonvalon näkeminen työpaikalla on hyvinvoinnin kannalta tärkepää kuin esim. kahvila tai kuntosali.
Yhteenkuuluvuus ja sosiaaliset kontaktit ovat voimavarana työtehtävissä ihan samoin, kuin työelämän ulkopuolellakin. Tiimiin kuuluvat työntekijät ovat huomattavasti sitoutuneempia kuin yksin työskentelevät. Vuorovaikutus muiden työntekijöiden tai asiakkaiden kanssa lisää tuntuvasti työn tekemisen mielekkyyttä. Myös monet arvot vaikuttavat työmotivaatioon. Esimerkiksi jos myyjä tietää, ettei myytävä tuote tai palvelu tule täysin vastaamaan asiakkaan tarpeisiin, niin tilanne nakertaa tekemisen mielekkyyttä. Tai jos tuotteita tehdään luontoa tarpeettomasti kuormittamalla, niin tämä voi nousta joillekin työtekijöille jopa kynnyskysymykseksi. Tekemisen mielekkyyden kannalta on eduksi ruokkia kulttuuria, jossa arvostetaan rehellisyyttä ja avoimuutta. Tällöin myös mahdollisiin arvomaailman konflikteihin voidaan helpommin reagoida rakentavasti ja kehittävästi.