Rationaalinen ajattelu ja intuitio päätöksenteossa

Mikäli mahdollista, on päätökset hyvä tehdä tosiasioihin perustuvan tiedon pohjalta. Rationaalisen ajattelun tärkeimpiä tehtäviä on arvioida, onko tietoa kattavasti, vai onko siinä aukkoja. Jos luotettavaa tietoa on kattavasti, pitäisi johtopäätösten tekeminen olla helppoa. Aikaa ja energiaa kannattaisi säästää vaikeampien asioiden käsittelyyn. Päätöksenteon vaikeutta nostaa kuitenkin usein se, jos ilmeinen ratkaisu on syystä tai toisesta epämieluinen. Esimerkiksi tiedostettuihin epäkohtiin puuttuminen viivästyy usein tarpeettomasti siitä syystä, että tarvittavat toimenpiteet ovat epämieluisia.

Analyyttisen tiedon lisäksi myös harjaantunut intuitio on osoittautunut erinomaiseksi työvälineeksi näkemään asioita, joita muut eivät välttämättä näe. Intuitio ei kuitenkaan ole oikotie, sillä se voi johtaa harhaan ihan samoin kuin puutteellinen rationaalinen ajattelukin. Oivaltava intuitio vaatii yhtä paljon energiaa ja harjaantumista, kuin rationaalinen ajattelukin. Joskus nämä lähestymistavat asetetaan toistensa vastakohdiksi, mutta parhaimmillaan niitä käytetään toistensa täydentämiseen[1]. Analyyttinen mieli voi ajatella, että jos tieto on puutteellista, niin tietoa ei ole lainkaan, eikä päätöksiä voi tehdä. Tämä voi johtaa päättämättömyyteen, joka voi olla jopa huonoakin päätöstä vahingollisempaa. On myös arvioitava, kuinka paljon aikaa, energiaa ja rahaa on järkevää sijoittaa lisätiedon hankkimiseen. Epävarmuustekijöitä ei tarvitse pelätä tai yrittää piilotella, vaan ne on hyvä tiedostaa ja tuoda julki. Kun tietoa on riittävästi, voidaan laadukkaita päätöksiä tehdä jouhevasti rationaalisen ajattelun ja intuition yhteistyöllä.


[1] https://hbr.org/2015/04/when-its-safe-to-rely-on-intuition-and-when-its-not